Järvenpään kaupunki on maailman ensimmäinen tekoälyä kasvuyritysten sijoittumispalveluissa hyödyntävä kaupunki.

Järvenpään kaupungin elinvoimapalvelujen BusinessJärvenpää -konseptin palveluvalikoimassa on otettu käyttöön tekoälyyn pohjautuva sijoittumispalvelu, jonka tavoitteena on houkutella täysin uudella tavalla kaupunkiin voimakkaassa kasvuvaiheessa olevia yrityksiä.

BusinessJärvenpää etsi marraskuisessa tekoälypilotissaan terveysteknologiaan erikoistuneita kasvuyrityksiä, joilla on valmis tuote, riittävän vahva rahoituspohja sekä mahdollisuus hyötyä Järvenpään elinkeinokytköksistä Aasiaan.

Tekoäly seuloi tuhansista yrityksistä Järvenpäälle kuusi potentiaalisinta

Haussa mukana olleet yritykset rajattiin maantieteellisesti Eurooppaan ja Israeliin, joissa on yli 120 000 varteenotettavaa kasvuyhtiötä. Teknologista rajausta ei asetettu, vaan tekoälyn annettiin ajaa yritysanalyysit 150 eri datapistettä hyödyntäen.

Tärkeimmät valintakriteerit olivat yrityksen voimakkaan kasvun tunnusmerkit, kuten rahoitus, vertailutiedot verrokkiyrityksiin, merkittävimmät partnerit ja asiakkaat, henkilöstön kasvu sekä muut vastaavat mittarit.

Järvenpään kriteereihin sopivien 935 yrityksen joukosta seuloutui loppusuoralle 22 teknologiayritystä, joista kuusi rankattiin erityisen potentiaaliksi. Tavoitteena on aloittaa yhteistyö vähintään kahden yrityksen kanssa jo nopealla aikataululla.

– Seuraavassa vaiheessa edistämme näiden yritysten sijoittumista mahdollisimman kevyellä tavalla Järvenpäähän. Yritykset pystyvät verkostoitumaan paikallisesti ja ristiin tuotteistamaan palveluitaan paikallisten, niin ikään kasvuhakuisten yritysten kanssa. Kutsumme tätä ratkaisua ”pilvi-investoinniksi”. Uskomme, että digitaalista investointia seuraa väistämättä myös fyysinen investointi, Järvenpään kaupungin elinvoimajohtaja Marko Lehenberg kertoo.

Manuaalisesti mahdoton tehtävä muuttui vain kahden viikon projektiksi

Tekoälyä hyödyntävä palveluprosessi on tehokkuudessaan ylivertainen verrattuna perinteiseen, ihmisvoimin tehtävään analyysiin. Tuhansien yritysten läpikäyminen ei manuaalisesti ole mahdollista, sillä dataa on käsiteltävänä valtava määrä. Kalliit ja hitaat konsulttitoimeksiannot ovat uuden palvelun myötä historiaa.

Teknologisena kumppanina Järvenpään kaupungilla toimi suomalainen tekoäly-yritys Catapult International Oy, jonka asiakkaina on suuria, kansainvälisiä pörssiyrityksiä, esimerkiksi Kone, Neste ja Fortum sekä lukuisat eurooppalaiset alojensa merkittävimmät yhtiöt teleoperaattoreista pankkeihin.

– On ollut hieno huomata, että Järvenpäässä halutaan hyödyntää teknologian mahdollisuuksia ja säästää aikaa ja resursseja saaden samalla tuloksia, jotka eivät ennen olleet edes mahdollisia, toteaa kehitysjohtaja Paavo Beckman.

Skaalattavissa oleva palvelu kaupungeille

Uuden palvelun uskotaan vievän eteenpäin paitsi jo kaupungissa toimivia yrityksiä, niin myös alueelle tulevaisuudessa sijoittuvia toimijoita. Tällä tavalla toimien Järvenpään kaupunki haluaa ravistella vanhaa tonttimyyntiin keskittyvää elinkeinopolitiikkaa.

– Tuotteistimme sijoittumispalvelut täysin uudella tavalla, vanhaa tahkoa on kaupungeissa pyöritetty riittämiin. Liiketoiminta on jo digitaalista ja siksi myös kaupunkien sijoittumispalveluiden tulee pystyä toimimaan digitaalisia keinoja hyödyntäen, joista yksi mielenkiintoisimmista on juuri tekoäly, Marko Lehenberg kertoo.

Järvenpään kaupunki haluaa toimia muutoinkin edelläkävijänä robotiikan ja automatisaation edistämisessä.

­– Esteitä olla maailman paras tällä alalla ei ole, toteaa Lehenberg.

It is not often one gets an invitation to a hackathon that is launched by two presidents but then again, first time for everything.

I was approached during Arctic15 by N15, Korea’s biggest startup accelerator specialized in manufacturing and asked if I would be available to mentor and judge Finland-Korea Startup Summit, a hackathon revolving around two ideas: building united teams between Finnish and Korean students, and providing a possibility to join the final round of the K-Startup Grand Challenge program that offers opportunity to start a business in Korea.

Of course I was available.

The event was launched by two very important gentlemen, namely presidents Sauli Niinistö and Moon Jae-in. Not needing too much more prestige, the teams rushed into a 48 hour stint of intense work.

The quality of teams really impressed me, especially in the field of hardware. Among great ideas, Jubilee stood out with their IoT-stick designed to aid aging population in their daily life. Very impressive demo as well!

Being part of something this special is of course amazing. However, given the fact that Järvenpää was the only city having representatives in such an esteemed exercise is even more astound. For me, it certainly opens up new possibilities regarding co-operation between Korea and Finland. As Järvenpää already has a good connection with Korea thanks to Charlie Kim’s visit to the city in 2018, this is definitely something we must build on in the future as well.

Marko

It was great to conquer Arctic15 Smart Cities track once more as BusinessJärvenpää hosted an insightful and inspiring early afternoon with extremely innovative case studies along with world-class speakers.

file9

One of the highlights of the track was eagerly anticipated 3D-based urban development showcase where I took the stage with CEO Petri Kokko from Sova3D. It was history in the making as no such audience collaborating, 3D city modelling exercise had been attempted before with actual city-level models. Needless to say, some excitement was in the air when opening the software as we were also pushing the limits of Cable Factory’s Internet connection with more than 2000 simultaneous visitors to the venue. But no risk, no results!

We not only succeeded in demonstrating how 3D-planning is done on a city scale but were also able to let the audience participate in the planning process while “building” the new Järvenpää city centre on the fly. During the 30 minutes showcase, a total of five tall buildings were added to the already existing model along with “Arch”, which was inspired by Eero Saarinen’s “Gateway Arch” in St. Louis. All of these ideas and models came from the audience as Petri and I interpreted them to the best of our abilities. Cool job.

file10.jpeg

A great experience and surely something we will further develop in the future!

Marko

What makes a city smart? By Gabriella Somos

Nowadays it seems like almost every city call themselves a smart city for one reason or another – it became such a catchphrase, so overused that the real meaning behind is getting hard to grasp. I was determined to dig beyond the hype so I turned to an expert. Marko Lehenberg from Business Järvenpää shared his take on the topic.

Growth-hacking in Järvenpää

Järvenpää, less than an hour drive North of Helsinki is growing fast – people actually want to go live and do business there and this makes all the difference. Excellent location and mobility also helps: despite the small physical size, there are 4 train stations and the airport is close by.

“We call Järvenpää a growth-hacking city, because we are openly dedicated to growth, and growing fast. We are bold, provocative, and we want to promote (and provoke) that it is okay to grow fast. We must be doing something right, because we see more than 2% annual growth, and we want to make that number even higher in the future. This is an open invitation for people with similar mindset to move here and make this city as smart as possible together.”

When talking about smart cities, the first step is to decide what makes a city smart. At the time of our interview, Marko is in Matera, Southern Italy, in one of the oldest towns in Europe and still finds aspects that make this historic town very smart in its own sense. Because for him, being smart has nothing to do with using the latest technologies. It all boils down to 3 key ingredients that are tightly connected: people, user experience and long-term planning.

People

“The most important thing cities have are its inhabitants. Cities that were designed with people and mind, their connection to the surroundings are the ones that are working. When you start the other way round, with technology and architecture, that’s when it goes wrong. For example, Brasilia (the capital of Brazil) was built in the middle of nowhere. It was decided that a city should be built here, it was carefully planned according to the latest trends by the best architects of the time – still, no one wanted to move there, strong incentives were needed in order to populate the city.”

User experience

“Matera has been here for a very long time: it’s a city made of stone, but the streets are still enjoyable to walk on, the old town is still here, and even though it wasn’t built thinking about how long will it last, here it stands. Paris is also a good example of the importance of user experience: it doesn’t need to be tech driven to be smart in its own sense. It gives you the feeling you want to live there and it works.”

Long-term planning

“Right now, everything revolves around technology. But technologies become obsolete fast: in 25-30 years, what we have now as cutting edge, will no longer be considered as such. So we are building for the next 25-30 years, not 500 and 1000. A shift in view is needed when planning a city, a smart city, to focus on more lasting aspects than technology, like user experience. The most interesting challenge that cities have now is to see how they will stand the test of time.”

And when it comes to identifying what prosperous cities have in common, Marko says: “Those cities succeed that are tolerant towards different ideas, that welcome people who challenge the status quo, because this is how business, technology, science develops. Cities that are truly smart make room for people to fulfil their potential, they make it easy for them to try and see how it goes by eliminating bureaucracy and by creating a supportive environment. This is what we are working towards in Järvenpää as well. I believe when we do this, then all is going to be well.”

Syyskuun toisella viikolla järjestettiin vuotuiset Expo Real -messut Münchenissä, Saksassa ja Kuuma-kuntien edustus oli ensimmäistä kertaa yhdessä paikalla Helsinki Ring of Industry sateenvarjon alla. Tapausta voidaan pitää kuntasektorilla jokseenkin saavutuksena, sillä yleensä tapana ei ole ollut toimia usean kunnan itsenäisen nimen “unohtavan” brändin kautta, vaan pikemminkin kilpailla keskenään kansainvälisillä messuilla ja operoida yksin koko maailmaa vastaan.

Nyt peräti useampi kaupunki (Vantaa, Espoo, Turku, Tampere) yhdisti voimansa osaksi Helsingin kaupungin ständiä, Kuuma-kunnat osana tätä kokonaisuutta. Jotain on siis vihdoin alettu tehdä oikein, koska Suomen kokoisessa maassa ei kerta kaikkiaan ole varaa tehdä samoja asioita jokaisen keskisuuren tai edes suurenkaan kaupungin toimesta. Nyt Kuuma-seutu eli kymmenen kuntaa oli todennut yhteistyössä olevan sen verran enemmän voimaa, että yhtenäinen ilme oli mahdollinen.

Kuuma-kuntien kohdalla pyrimme omalta osaltamme löytämään markkinointiviestiimme sellaisen tulokulman, jolla paitsi erottaudutaan muista samalla ständillä majailevista kaupungeista, niin myös tuottamaan sellaista tarinaa, jolla laajemminkin saavutetaan huomiota. Mielestämme sellainen tarina totta vie löytyi, sen verran hyvän vastaanoton Conveniently Boring videomme ja koko markkinointi-ilmeemme sai. Sain kunnian pitää Kuuma-seudun puheenvuoron maanantaina Helsingin ständillä ja hauskana kuriositeettina mainittakoon, että raikas ja ennakkoluulottoman “tylsä” ilmeemme poiki muun muassa kansainvälisen lehtihaastattelun – mistä muut taisivat jäädä omine markkinointiviesteineen paitsi.

Kiitos vielä järvenpääläiselle mainostoimisto Senseille, joka tuotti meille mitä mainioimman markkinointivideon. Ensi vuonna uudelleen tylsyyden voimalla.

Marko

Onnistumisten ja toimivan kumppanuuden päälle on yleensä mukava rakentaa uusia onnistumisia. Niin nytkin, sillä toukokuun lopulla Tuusulan kunnalla oli ilo ja kunnia isännöidä Smart Cities Track Arctic15-tapahtumassa. Samalla julkaisimme aikomuksemme järjestää uusi, energiatehokkuuteen keskittyvä hackathon Rykmentinpuistossa 10.-12.8.2018 yhdessä Fortum OyJ:n kanssa.

Koska vanhalla varuskunta-alueella ollaan ja jo aikaisemmassa hackathonissa tehtiin historiaa ainakin näin kuntasektorilla, niin tottakai samoin tehdään nytkin: kyseessä tulee nimittäin olemaan ensimmäinen hackathon, joka järjestetään armeijateltoissa.

Moni puhuu city-as-a-servicestä, me teemme sitä ja pidämme puheet tekemisen ohessa tai sen jälkeen.

Marko

arctic2

Viime vuoden Slushista lienee kirjoitettu jo kaikki kirjoittamisen arvoinen itse tapahtumana, mutta en silti malta olla jakamatta muutamaa ajatusta siitä millaisia visioita se herätti minussa toisaalta näin kuntasektorin edustajana ja toisaalta hyvin perinteisen elinkeinosektorin toimintaedellytysten kehittäjänä. Ja ehkä myös pari huomiota itse tapahtuman evoluutiosta noin yleisesti.

Ihan aluksi sanon, että Slush on mahtava tapahtuma ja kerta kaikkiaan loisteliaasti järjestetty. Ylipäänsä se, että tällainen tapahtuma on olemassa pitäisi olla esimerkki siitä, että mikä tahansa on mahdollista, kun löytää vastauksen kolmeen yksinkertaiseen kysymykseen: kuka, miksi ja mitä? Kenelle tapahtuma on siis suunnattu, miksi se järjestetään ja mitä siellä tehdään. Näihin kaikkiin on pystynyt aika hyvin tietämään vastauksen kävellessään Slushin ovesta aikaisempina vuosina sisään. Entä nyt?

Ensiksikin olin aistivinani merkittäviä muutoksen tuulia siinä millaisia sisältöjä tänä vuonna tapahtuma piti sisällään edellisiin vuosiin verrattuna. Pienten startupien juhla oli ainakin osin vaihtunut isojen korporaatioiden ketteryysmainonnaksi ja suoranaiseksi rekrytointitapahtumaksi, jossa pienet toimijat jäivät auttamatta tuttujen, tunnettujen logojen varjoon. Isojen yritysten läsnäolo oli suorastaan läpitunkevaa, kun globaalit talousjätit Daimler-Benz AG etunenässä vyöryttivät esiin omia ”startup”-kehitysaihioitaan.

Mielenkiintoisiahan ne ovat, mutta samalla myös hiipi mieleen se miten nämä kehitysaihiot ja -painopisteet väistämättä tällaisten resurssien saattelemana tulevat ohjaamaan sitä mitä ne pienet startupit tulevat jatkossa tekemään ja mitä taas toisaalta eivät – eli viitoittavat väistämättä tietä sille millaisia startup-yrityksiä paikalle hakeutuu seuraavina vuosina. Vaikka isot yritykset ovat jo vuosia ulkoistaneet tuotekehitystään kellon ympäri töitä painaville startupeille, niin nyt vaikutti siltä, että isot yritykset ottavat vielä aktiivisemmin roolia omilla tuotemerkeillään pyrkien raikastamaan omaa markkinoinnillista viestiään tehden siitä “startup-uskottavan”. Mielleyhtymä viisikymppisestä, kapinan uudelleen löytäneestä perheenisästä vetämässä geeliä tukkaan ja hengailemassa nuorten aikuisten diskoillallassa huvitti ainakin allekirjoittanutta Mersun ständillä kovasti.

Toisekseen en voinut välttyä siltäkään ajatukselta, että suurien yritysten läsnäolo oli juurikin osa yritysten muutosviestintää liiketoiminnan mallien, ansaintalogiikan ja kokonaisten liiketomintasektoreiden suuressa myllerryksessä. Esillä olleen Teslan ohjaamossa istuessa ei siis ollut ihme, että mieleen hiipi ajatus esimerkiksi juuri muiden autoteollisuuden perinteisten toimijoiden tarpeesta sanoa ääneen, että hei, kyllä mekin olemme innovatiivisia muutoinkin, kuin vain siinä perinteisessä insinöörimielessä. Meiltäkin löytyy startup-pöhinää ja kykyä luoda bisnestä vaikka tyhjästä sekä määritellä kuluttajien tarpeita, ihan niinkuin Teslalla.

Mielenkiintoisimman perspektiivin tähän ajatteluun tarjosi Porsche Digitalin toimitusjohtaja Thilo Koslowski, joka kuvaili hieman sitä visiota, joka tällä saksalaisella urheiluautovalmistajalla on tulevaisuuden varalle. Ensinnäkin Koslowski uskoo edelleen auton omistamisen jatkuvan, toisin kuin monet muut toimijat, kuten vaikkapa MaaS-hypeä rummuttavat startupit (joista esimerkiksi Whimin Unlimited -asiakkaaksi olen itse siirtymässä ensi tilassa). Ihmiset – tai ainakin jotkut, eksklusiivista palvelua kaipaavat – siis haluavat hänen mukaansa omistaa jatkossakin kivoja asioita, kuten vaikkapa kalliita urheiluautoja. Ja tuskin Koslowski on hänkään aivan väärässä.

Mutta sitten se merkittävämpi uutinen: Porsche haluaa luoda omistamisesta elämäntavan ja viime kädessä tavan kuluttaa niin rahojaan kuin myös aikaa. Porschen omistamisesta pyritään tekemään fyysisen maailman ulkopuolelle menevä digitaalinen jatke, joka seuraa omistajaansa tämän matkustaessa, syödessä ravintoloissa tai nauttiessa konsertista – taaten siten aidon Porsche-kokemuksen myös muualla kuin ohjauspyörän takana. Näin ollen auton omistamisesta tulee lisäarvoa muuhun elämään, etuoikeus, jonka avulla ovet avautuvat parhaisiin pöytiin sekä luonnollisesti kussakin matkakohteessa mieluisan Porschen ratin taakse tai itseohjaavan auton takapenkille.

Vaikka tätä voi automaailmassa ajatella startupmaisena mullistuksena perinteiseen omistajuuteen verrattuna, niin se kertoo myös muutoksesta perinteisen autovalmistajan ja asiakkaan suhteessa. Ensinnäkin luomalla kyseisen mallin asiakkuudesta Porsche pääsee näköalapaikalle suhteessa ajajiensa muihin mieltymyksiin ja sitä kautta käsiksi uuteen öljyyn eli asiakkaista kertyvään dataan. Samalla yhtiö pystyy paremmin ymmärtämään sitä mitä heidän asiakkaansa jatkossa haluavat kokea osana Porsche-maailmaa; ilmiö, joka on tuttu muun muassa Netflixin käyttäjille, joiden katseluvalintojen perusteella tehtaillaan uusia sarjoja ja elokuvia tyydyttämään juuri eniten käsillä olevaa katselutarvetta.

Toiseksi digitaalinen “omistaminen” on erinomainen tapa osallistaa asiakas mukaan tuotekehitykseen. Kuntasektorilla puhuisimme osallisuudesta eli siitä miten kuntalaiset otetaan mukaan kunnallisten palvelujen kehittämiseen. Ja siitä päästäänkin Porsche Digitalin oppeihin suhteessa kuntasektoriin: osallisuus ei ole itse auton tai palvelun suunnitteluun liittyvää toimintaa, vaan palvelun saumatonta käyttöä ja tuon käytön kautta kertyvän datan luovuttamista tuotekehittäjien hyödynnettäväksi. Kuluttajan (tai tässä tapauksessa kuntalaisen) kannalta osallisuus on palveluiden normaalia käyttämistä omien mieltymysten mukaan, joka data-analytiikan avulla parantaa kyseisen palvelun käytettävyyttä.

Osallisuus on siis itse asiassa käyttäjäkokemus, ei menetelmä kehittää tuota kokemusta.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan miten autoteollisuus muuttuu kohti digitaalista palvelua ja myös lupaudun tekemään töitä, jotta kuntasektorilla kyetään pysymään mukana tässä muutoksessa. Ja toki myös innolla jo odotan vuoden 2018 Slushia.

Marko

 

Tuusula, not far from Helsinki, Finland is one of those small places the tourists reach fewer times than the country’s capital, but the Finns never miss the chance to experience the uniqueness of the area. With its beautiful landscapes and cosy apartment houses along the Lake Tuusula – Tuusula remains one of the region’s most picturesque places. Historically, Lake Tuusula attracted many artists and poets who drew inspiration from pristine nature and astounding Nordic sceneries, among them Jean Sibelius and Aleksis Kivi.

Yet, nature is not the only thing Tuusula can be recognized for. The municipality aims to become the most innovative in the region by introducing new methods in city development and decision making. Tuusula runs new projects, which aim to make its citizens more connected and accountable for the region’s future. One of these is a city hackathon involving 80 participants, which explores how to design a new type of a school building which will also act as a learning space for the whole community.

Challenging the status quo

Tuusula challenges the status quo by changing the way public opinion is count, by engaging its residents into a city Hackathon and using the results in the future development.

City development process is a giant system that due to its complexity, that very few really understands as a whole. To get an idea of how this process can be harmonised, we need to first look at the theory of a good city.

For that, we can refer to Kevin Lynch’s A Theory of Good City Form (Cambridge, MA, MIT Press, 1981). According to Lynch city performance can be evaluated in 5 basic dimensions: vitality, sense, fit, access, and control, plus, two “meta-criteria,” efficiency and justice. Lynch suggests that a vital city fulfils the biological needs of people, and provides an environment for their daily activities. Sense stands for the fact that its residents can perceive and understand the city’s form and function. A city with good fit has buildings, environments, and networks needed for its residents to pursue their activities. An accessible city provides people with the range of the activities, resources, services, and information they need. A city with good control is arranged so that its citizens have a say in the management of the spaces in which they work and live. This last item is what municipality of Tuusula want to exercise in its development work.

While the public sector decides about the how a particular neighbourhood should look and what developments should be allowed or expected, the community’s participation does not go further than filling questionnaires or taking part in public surveys. Thus the problem is that these surveys do not cover questions that really matter. The public can decide upon the colour of the walls in a new building or the opening hours, but it can not advise on the use of the building. Not until now.

Changing the way people think

We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them.” – Albert Einstein.

We can not create anything new by applying the same methods over and over again. Among all sectors, the public sector is probably the most conservative and slow moving, especially when it comes new developments. To bring a good city from theory into practice the public sector needs to be thinking differently about the way it interacts with its citizens. The public sector must be able to innovate, adapt and quickly respond. To do this Tuusula implements new ways of connecting its residents with city decision makers.

We want people to understand that there are new ways of doing things and that they can be a part of it. We want our residents to know that they can influence processes in the city. We want them to feel empowered to make changes and influence decisions.” – comments Marko Kauppinen, Business Development unit of the city of Tuusula and a former entrepreneur in education technology, he believes that smart cities can only be built if we first change the way we think. He was the one who chose the city development hackathon format and with good reason – to connect public sector and their citizens while making them think differently about how future buildings could be done through collaboration.

Hacking the School of the Future

On September 29 the city of Tuusula will host a three days hackathon to design a future high school building for arts. CityHack Tuusula focuses on two main challenges: planning the development of a new school facility with movable blocks and walls, and building a digital tool for booking places and services all around the city. The idea is to combine physical and digital space in one concept, where the digital element is built on top.

The reason behind the hackathon is simple – the city wants to build a school that can serve the needs of the community for many years to come. From the city point of view, the school building is not the most profitable investment as traditional schools are very limited in terms of their use. The municipality wants to engage the hackers to use space for something else, something beyond its basic function. The newly built school may provide value added services. For example space for music studios, art classes, performances and events, that anyone can book via a city-wide digital platform available on the web and mobile.

At the hackathon, participants can use physical models of prospective buildings provided by the Finnish architects. They will also receive training on how to present the solution to the municipality officials, how to communicate it to the press, and how to turn the idea into a business. The winning team will get a 5000€ certificate and a chance to develop their project for the Municipality of Tuusula, thus to directly influence the way the new school is going to be built.

The concept of hacking the city planning is quite new in Finland. We are looking forward to seeing how this Hackathon can help Tuusula and its residents to build the school of the future.

Tuusulan kunnan elinkeinopalveluiden yksi merkittävimmistä tehtävistä on edistää Tuusulan alueen yrityselämän toimintaedellytyksiä, koska se palvelee samalla myös muita elinkeinopalveluiden osa-alueita: elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, vireä ja menestyvä seutu kun on paitsi itsessään vetovoimatekijä ja siten äärimmäisen markkinoitava tuote, niin myös tuottaa vierailijan kannalta mielenkiintoisia elämyksiä ja palveluita, tarjoaa kuntalaisille laajalla skaalalla erilaisia työllistymis- ja harrastusmahdollisuuksia ja mahdollistaa myös entisestään monipuolisemman alustan jalostaa uudenlaista liiketoimintaa. Vetovoimainen elinkeinopolitiikka (tai nykytrendin mukaan vetovoimapolitiikka) siis samaan aikaan sekä säteilee ulospäin mahdollisuuksia tarjoten avoimen ja läpinäkyvän liiketoimintaympäristön, ja toisaalta imee sisäänsä noista mahdollisuuksista innostuvia toimijoita sekä innovointikykyisiä yrityksiä ja ihmisryhmiä.

Lähtökohtaisesti tämän määritelmän mukaan perinteiset yrityspalvelut on voitu jakaa aika pitkälti neljään eri kategoriaan: aloittelevien yritysten tai yrittäjiksi aikovien erilaiset tukipalvelut, joissa päämäränä on ylipäänsä tutkia mahdollisuuksia perustaa liiketoiminnallisesti järkevällä ja siten todennäköisen kannattavalla pohjalla toimiva yritys; erilaiset start up -hautomot, joissa ensisijaisena päämääränä on sparrata yritystiimiä nopeaan (mutta ilmeisen epävarmaan) kasvuun yleensä digitaalisella tuotteella ja nopeasti skaalattavalla bisnesidealla; sijoittumispalvelut, jolla ymmärretään Invest In -toimintaa ja jonka kohteena on jo kokoluokaltaan merkittäviä (mielellään kansainvälisiä) toimijoita, joiden toivotaan sijoittuvan yrityksinä kokonaisine liiketoimintoineen omalle alueelle; kasvuyritys- tai kehittämispalvelut, joiden asiakkaita ovat kasvun kynnyksellä tai siitä epävarmat tai kasvun mahdollistaville tekijöille “sokeat” yritykset, joilla voi lisäksi olla (mutta ei välttämättä ole) muita liiketoiminnallisia pullonkauloja tai haasteita.

Näille palveluille on olemassa tietysti vahvat perusteet, mutta niitä on myös hyvä hieman ajatella pidemmälle. En tee jatkojaottelua esimerkiksi paikallisen, alueellisen tai kansainvälisen liiketoiminnan mukaan, koska lähtökohtaisesti  nämä kuuluvat jokaisen palvelun valikkoon joko automaattisesti (esimerksi start up -hautomotoiminnassa tavoite kansainvälisille markkinoille on itsestään selvää) tai sitten ne ovat muutoin valintoina selviä palvelua tarjottaessa, vähintään optioina. Sen sijaan valitsen määritteleviksi tekijöiksi kaikkein yksinkertaisimmat koordinaatit yritystoiminnan kannalta eli tuotteen ja asiakkaat.

Karkeasti jaotellen ja edellistä kategoriaa täydentäen tässä jatkojaottelussa aloittelevat yrittäjät tavoittelevat ensisijaisesti ensimmäistä asiakastaan, jotta ymmärtäisivät ylipäänsä omaa tuotettaan ja hinnoitteluaan; start up-yritys taas keskittyy voimakkaasti tuotteeseen Minimum Viable Product -ajatteluun nojautuen, koska haluaa ymmärtää asiakasta ja hänen tarpeitaan (ja sitä kautta potentiaalista hinnoittelua sekä ansaintalogiikkaa); sijoittumispalvelun piirissä olevat yritykset taas ymmärtävät melkoisen tai erittäin hyvin asiakkaitaan ja tuotettaan, koska niiden perusteella tehdään (yleensä huomattavan iso) investointipäätös eli pääosin haetaan tuotteen ja asiakkaan ohella sijaintia; kehittämiskohteiset yritykset taas ovat ainakin jossain määrin vaarassa menettää ymmärryksensä asiakkaasta, tuotteestaan, molemmista edellä mainituista tai sitten ne eivät osaa sanoa onko juuri nyt vallitsevien – ja taloudellisesti mahdollisesti oikein mukavienkin – olosuhteiden takana muutakin “elämää”.

Tässä yhteydessä yhdeksi lisävalikoksi mukaan tulee vetovoimapolitiikan keskeisiä elementtejä eli sijainti, ja koska emme yritystoiminnassa pääse kuitenkaan irti rahasta, niin myös kustannustekijät. Näin ollen yrityspalveluita jaottelevat osaset muodostavat nelikentän, joiden määrittelijöinä on asiakas, tuote, sijainti ja kustannus. Lisäksi on huomioitava, että näiden määritelmien sisällä on vielä tukku tarkentavia määritelmiä, joista voi esimerkinomaisesti mainita vaikka nämä: asiakas voi olla joko yksittäinen kuluttaja, julkinen toimija tai toinen yritys; tuote voi olla fyysinen tai aineeton tai jotain siltä väliltä; kuntarajojen sisällä on kustannuksiltaan ja sijainniltaan hotspotteja ja “viileämpiä” alueita, jonka lisäksi alueellisiin vetovoimatekijöihin sisältyy suhde muihin vastaaviin alueisiin; ja vihdoin kustannukset voivat olla joko kertaluonteisia tai pitkävaikutteisempia, henkilöstö- tai tavaraintensiivisiä ja niin edelleen.

Olen itse aina ollut sitä mieltä, että palvelun tarkoituksenmukaisuutta ohjaa (olemassa oleva tai arveltu) tarve, (riittävä) laatu, (sopiva) hinta ja se ratkaiseeko palvelu kannaltani jonkun relevantin ongelman. Nämä yhdessä muodostavat palvelukokemuksen, joka ohjaa sitä haluanko käyttää kyseistä palveluntuottajaa vai etsiydynkö jonkun muun tarjoajan luo. Jonkun puutteellisuuden kanssa voin tietenkin elää ja olla ilman, mutta heti jos joku palvelu täyttää kaikki nämä lokerikot tai tekee jotkut osat muita selkeästi paremmin ollen silti tarpeeksi lähellä kilpailijoita, niin asiakkuuden kriittinen massa ainakin minulla ylittyy.

Nyt seuraa sitten loogisesti kysymys siitä ratkaiseeko nykyiset yrityspalveluratkaisut nämä tässä määritellyt ongelmat: mistä löydän ensimmäisen asiakkaani? Missä voin kehittää tuotettani käyttäjälähtöisesti? Minne, mihin kustannuksin ja millä ehdoin voin sijoittua, kun olen päättänyt laajentua uudelle alueelle? Kenen kanssa voin kehittää edelleen tai uudelleen jo toiminnassa olevaa yritystäni?

Aloittelevien yrittäjien neuvonnasta vastaa Tuusulan kunnassa Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry, joka palvelee myös muita Keski-Uudenmaan alueen kuntalaisia yritysneuvonnan saralla – ja laadullisesti hyvin sen tekeekin. Aloittelevan yrittäjän neuvonnan tarkoituksena on lähtökohtaisesti katsoa onko yrittäjyys ylipäänsä realistinen vaihtoehto kyseiselle henkilölle, onko liiketoimintasuunnitelma järjellinen ja pystyykö kuvatulla yritystoiminnalla elättämään itsensä? Erityishuomiota on myös syytä laittaa aiotun yrityksen asiakkaisiin: missä ja keitä he ovat, miten he ostoskäyttäytyvät ja miten saan heistä oman osani siten, että se aiheuttaa myös riittävää kassavirtaa? Näin ollen paitsi ylipäänsä ja yleisesti yrittäjyys, tämän vaiheen neuvonnan täytyy mennä erityisen voimakkaasti myyntipotentiaali edellä; yrittäjän ainoa tehtävä alkuvaiheessa kun on myydä tuotettaan, ei jatkokehittää sitä, ei standardisoida sitä, vaan klousata ensimmäiset diilit. Näin ollen tämän vaiheen ensisijainen kehittämiskohde yrityspalveluiden kohdalla on myynnin testaaminen ja sen tehostaminen.

Start up -hautomopuolella Keski-Uudenmaan alue ei tarjoa varsinaista hautomotoimintaa, vaikka start up- yrityksen tai kasvuhakuisen tiimiyrityksen perustaminen esimerkiksi Tuusulaan voisi olla hyvinkin järkevä veto; alueella kun sijaitsee paljon potentiaalisia yritysasiakkaita, joiden kanssa omaa tuotetta voisi kehittää ja lisäksi ainakin Tuusulan kunta toivottaa tervetulleeksi kaikki intohimoiset start upit pilotoimaan omia tuotteitaan vaikkapa keväällä 2016 käynnistyvän PopUp! Tuusula -konseptin alla (tästä lisää huhtikuun blogeissa). Lisäksi alueella on vireillä mielenkiintoisia, hautomomaisia toimintoja, joista voi mainita ainakin Keuken vetämän Koelento-tuotekehityspalvelun, joka pyrkii vastaamaan juurikin tuotteen kehittämiseen liittyvään tarpeeseen. Monelle start upille voisi oman hautomotoiminnan ohella ollakin  hyödyllistä hakea juuri pilotointi- ja asiakkuuskokemusta jostain muualta kuin niiltä samoilta vesiltä, joilla “kaikki muutkin” start upit mellastavat. Yrityspalveluiden erityinen kehittämiskohde siis tähän liittyen on pyrkiä tarjoamaan kasvuhakuisille yrityksille tuotekehityksellisiä pilotointialustoja, joissa on mielellään tarjolla myös yrityksille sopiva määrä käyttäjiä; tarjoamalla referenssi- ja testausympäristön pystyisimme myös ratkaisemaan suoraan asiakasrajapinnassa olevia käytännön ongelmia itse kehitettävässä liiketoiminnassa mukaan lukien hinnoittelun, ansaintalogiikan, jakelukanavat, jne.

Sijoittumispalveluiden suhteen Tuusula on nauttinut viime aikoina mukavaa julkisuutta, kun saksalainen Hetzner Gmbh päätti valita datakeskukselleen sijoittumispaikakseen Etelä-Tuusulan loppuvuodesta 2015. Tämä on poikimassa myös jatkoinvestointeja. Tuusula pyrkii tuottamaan monipuolisesti yritystontteja niin isoille, keskikokoisille kuin pienillekin yrityksille, joka onkin mahdollista johtuen maantieteellisesti laajasta ja moneen suuntaan kurottavasta kunnastamme aivan lentokentän ja kahden valtatien vieressä. Riittävästä tonttituotannosta huolehtiminen sekä varsinkin lähiaikoina tulevien suurten tonttikeskittymien vieminen maaliin onkin tällä hetkellä yksi suurimmista tavoitteistamme; ilman tarjontaa kun kysyntä ohjautuu automaattisesti jonnekin muualle. Alueella on myös viriämässä lisääntyvässä määrin yhteistyötä yritystonttimarkkinoinnissa yli kuntarajojen, sillä Keski-Uusimaa on potentiaalisesti äärimmäisen kiinnostava, markkinoitava ja sitä kautta investointeja keräävä alue kansainvälisisestikin. Selkeä kehittämiskohta tässä yhteydessä on siis kaksiosainen: kunnan oman kaavoittamisprossessin pitäminen nopeana ja joustavana (mitä se jo onkin) sekä monipuolisen tonttitarjonnan varmistaminen, mutta myös koko alueen maankäytöllisen identiteetin selkeyttäminen siten, että voimme puhua todellisesta vetovoima-alueesta. Erityiskehityskohtana on kaiken tämän markkinoiminen potentiaalisille investoreille mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan puhuttelevalla viestillä.

Yrityksen kehittämistoimista alueella vastaa Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy eli tuttavallisemmin jo aiemmin mainittu Keuke. Keukelta löytyy oikeastaan kaikki muut yritystoimintaan liittyvät osat paitsi suorat tontteihin liittyvät sijoittumispalvelut ja start up -hautomo, ja mikä parasta yrittäjän näkökulmasta, maksutta. Jo niin ikään aiemmin mainitun Koelento -tuotekehityspalvelun ja toki myös muiden vakituisten palveluiden lisäksi Keuken yksi mielestäni tärkeimmistä palveluista on omistajanvaihdoksiin liittyvät toiminnot, joita pitäisi merkittävästi tehostaa koko Suomessa; on huomattavasti helpompaa aloittaa yrittäjyys jo toimivassa yrityksessä kuin luoda täysin uusi, joskin oma asiakaskunta. Samaan hengenvetoon voisin todeta toisen merkittävän kehittämiskohteen kehittämishenkisissä neuvontapalveluissa: EU-tason rahoituskierrokset, joista ainakin Horizon2020 lienee useimmille tuttu. Vaikka Uudenmaan alue menestyy kansallisessa vertailussa hyvin (eli saa Suomeen tulevista rahoista valtaosan), niin se ei vain valitettavasti riitä kilpailussa, jota käydään kansainvälisesti. Tarvitaan nälkäisempää ja tavoitteellisempaa lähestymistapaa, jossa yrityspalveluiden yhteistyönä etsitään  alueellisia yhteistyöryppäitä, myllytetään laadukkaita hakemuksia ja edesautetaan yritysvetoisten hankkeiden syntymistä, joissa myös ulkopuolinen rahoitus on merkittävässä osassa.

Kaiken kaikkiaan Tuusulan seudun kunnalliset yrityspalvelut ovat lähtökohtaisesti toimivat. Intohimoisesti työhöni suhtautuvana en kuitenkaan tyydy jo olemassaolevaan, vaan pyrin viemään eteenpäin sopivan kunnianhimoisia, mutta kuitenkin tiukasti käytännön tekemisessä kiinni olevia kehittämistekoja. Ja koska tämä on viime kädessä tulosurheilua, niin viisari näyttää tasaisin väliajoin päivän kunnon. Tuusulan osalta lupaan, että se on nousussa.

Marko